011 - AI tekee meistä tyhmiä ja Ranska siirtyy Linuxiin

Anthropicin Mythos-malli: markkinointia vai oikea uhka?

Viime jaksossa esitettiin epäilys siitä, että Anthropicin uusi "liian vaarallinen julkaistavaksi"-Mythos-malli, olisi enimmäkseen markkinointikikka. Ajatuksena oli, että sen pääasiallinen tarkoitus voisi olla estää kiinalaisia kopioimasta mallia ja muutenkin revitellä markkinoinnissa vaarallisuusidealla. Nyt kun uutisointia on tässä seurattu tarkemmin, niin tilanne ehkä kuitenkin näyttää hieman erilaiselta. Malli vaikuttaa löytävän aidosti tietoturva-aukkoja erilaisista palveluista ja työkaluista. Esimerkiksi Firefoxista löytyi lähes 300 haavoittuvuutta. Pitää ehkä tarkistaa oma kanta.

Jos näinkin hyvin testatusta koodista löytyy aukkoja, mikä on enää turvallista? Toisaalta kun malli julkaistaan ja kaikki pääsevät skannaamaan omia codebasejaan, tunnetut haavoittuvuudet alkavat kadota. Tietoturva on aina ollut kissa-hiiri-leikkiä, eikä se muutu miksikään. Vanhat aukot suljetaan, mutta tilalle tulee jotain uutta. Ehkä täysin erilaisia hyökkäystapoja kuin ennen.

Ranskan hallinto jättää Windowsin

Ranskan hallinto on päättänyt siirtää koneita Windowsista avoimeen Linuxiin. Taustalla on pyrkimys digitaaliseen itsenäisyyteen ja huoli liiallisesta riippuvuudesta yhdysvaltalaisesta teknologiasta. Sama trendi pyörii muuallakin Euroopassa: Saksassa Schleswig-Holstein teki vastaavan siirtymän jo aiemmin tavoitteenaan 15 miljoonan euron säästöt luopumalla Office 365:stä ja siirtymällä LibreOfficeen.

On kuitenkin syytä muistuttaa, että kustannukset eivät synny pelkistä lisensseistä. IT-palvelut, tukipalvelut ja hallittavuus pitää ostaa jostain joka tapauksessa. Microsoftin yksi merkittävimmistä kilpailueduista on juuri isojen konemassojen hallinta: niillä on hyvät työkalut päivitysten ajamiseen, tietoturvaskannauksiin ja etähallintaan. Nämä asiat on ratkaistavissa myös Linuxilla, mutta tämä on Microsoftin vahvuus.

Toinen keskeinen kysymys on toimistosoftat. LibreOfficen tuorein versio tuntuu kuin astuisi 15 vuotta taaksepäin. Jos on tottunut pilvipohjaiseen Google Workspaceen, paikallinen toimisto-ohjelmisto tuntuu kömpelöltä riippumatta siitä, mikä käyttöjärjestelmä alla pyörii. Siirtymä Linuxiin on vasta ensimmäinen askel — todellinen kysymys on, mitkä pilvipalvelut otetaan käyttöön ja missä ne sijaitsevat.

Lopuksi muistellaan sitä, miten Kiinan Kylin OS:lle joskus naureskeltiin. Ei naureskella enää.

OpenAI kiristää tahtia: houkuttelu on ohi, tiristys alkaa

Tekoälykilpailussa on käynyt niin, että OpenAI:n asema ei enää ole niin ylivoimainen kuin aiemmin. Googlen mallit ovat hyviä, ja Anthropicin Claude on ottanut valtavan harppauksen eteenpäin. Joidenkin lähteiden mukaan Anthropic on jo ohittanut OpenAI:n liikevaihdossa, vaikka OpenAI on laskennalliselta arvoltaan edelleen merkittävästi suurempi.

OpenAI:n Chief Revenue Officer julkaisi hiljattain nelisivuisen muistion, jonka ydinviesti oli selkeä: nyt pitää miettiä asiakaspitoa ja siirtyä rahantekemisen moodiin. Tämä on tuttu ilmiö internetin historiasta: houkuttelu-tiristys-malli. Ensin houkutellaan käyttäjät sisään halvalla tai ilmaiseksi, sitten kun massa on koossa, aletaan puristaa rahaa ulos. Facebook teki sen, monet muutkin ovat tehneet. Sama kaava jatkuu.

Digitaalisissa palveluissa malli toimii erityisen hyvin, koska uusien käyttäjien hankkiminen on halpaa. Vuosi 2026 näyttää todennäköisesti olevan tekoälypalveluiden kunnollisen monetisoinnin vuosi. Merkkejä on jo näkyvissä: Claude Code siirtyi juuri 20 dollarin kuukausipaketista 100 dollarin pakettiin. Ilmaisen lounaan aika on ohi, ja sijoittajien rahat on jossain vaiheessa tienattava takaisin.

YouTube antaa mahdollisuuden välttää lyhytvideot

YouTubeen on ilmestynyt mahdollisuus suodattaa lyhytvideot kokonaan pois. Miksi YouTube tekee tämän? Tuskin puhtaasta hyvyydestä. Taustalla on todennäköisesti sama jatkumo, josta viime jaksoissa puhuttiin: Meta ja Google tuomittiin syyllisiksi liian addiktiivisten palveluiden tarjoamisesta, ja nyt yhtiöt alkavat tuoda työkaluja, joilla palveluista voi tehdä vähemmän koukuttavia. Rivien välistä se samalla tarkoittaa sitä, että teknologiajätit myöntävät tehneensä liian koukuttavia palveluita.

Lyhytvideot ovat aidosti koukuttavia. On aika ankea tunne herätä siihen, että on 40 minuuttia tuijottanut murtuvia patoja ja pöydältä putoilevia koiria. Sen vuoksi koitan itse välttää niitä.

Tyhmentääkö tekoäly meitä?

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tekoäly voi tyhmentää käyttäjiään. Ja melko nopeasti. Kun tekoälyyn tottuu, laiskistutaan eikä enää haluta ajatella itse. Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että vaikutus jatkuu vielä pitkään tekoälykäytön jälkeenkin.

Omassa koodauskäytössä tämä näkyy konkreettisesti. Olen koodaillut tässä kevään mittaan käytettyjen polkupyörien kauppapaikkaa Pyörätoria (pyoratori.com) puhtaasti agenttisesti ja muutos on selkeä. Ennen debuggaus tarkoitti tuntien intensiivistä keskittymistä: funktio funktiolta, tietomallin kerros kerrokselta, punainen lanka mielessä. Se oli kognitiivisesti vaativaa mutta kehitti todellista ymmärrystä. Nyt virheilmoitus promptataan tekoälylle ja odotetaan vastausta. Homma toimii, mutta omia aivoja ei käytetä.

Herättävin hetki oli, kun puoliso teki Python-kurssia ja kysyi neuvoa. Oma ensimmäinen ajatus oli se, miksi ihmeessä pitäisi miettiä itse, kun sen voisi vaan promptata! Aloin miettiä, että olen pilalla.

Tutkimuksessa nostettiin kuitenkin esille, että tyhmentyminen riippuu paljon siitä, miten tekoälyä käyttää. Jos tekoäly korvaa ajattelun kokonaan, vaikutus on erilainen kuin jos sitä käytetään ajattelun tukena: sparrailuun, vaihtoehtojen kartoittamiseen ja päätöksenteon pohjustamiseen.